Ei omena kauas puusta putoa...

Heipparallaa ja taas kerran vaan pikapikapostaus! Tein äidille kynnet flormarin lakalla, joka oli yksi niistä lakoista, jotka äiti ITSE rohmusi Tokmannin "Ota kolme maksa 5e" alennuksesta. 

Ruusutarrat on aikoinaan ostettu Seppälästä. 

Matkalla kotiini menin käymään siskoni perheen luona ja kummityttöni tuli ujona kysymään minulta: "Henna voisitko laittaa munkin kynnet". Janette oli nähnyt äidilleni tekemäni ruusukynnet ja halusi myös itse sellaiset.
No minähän haippasin autosta kaikki kynsilakat ja koristeet, mitkä minulla oli mukana, ja kaadoin kaiken sisällön olohuoneen lattialle ja totesin "valitse siitä lakka". Janette meni ihan sekaisin siitä lakkamäärästä ja koki valtaisia valinnanvaikeuksia. Hassua, kuinka pieni asia voi ilostuttaa valtavasti pientä ihmistä. :)

No lopulta päädyttiin pinkkiin.

Sanoin Janetelle että hän itse voi lakata, mutta voin auttaa noiden koristeiden laitossa.
Siinä sitten lakkailtiin kynsiä ja laitettiin fimoja(joiden ilon ymmärrän vasta nyt, kun Janette kysyi innoissaan "VOINKO MÄ LAITTAA NALLENKIN KYNSIIN!?!?").Tosiaan minä autoin fimojen laitossa ja 5v lakkasi kyntensä itse :)). Eikä mitenkään ihan totaaliöveriksi mennyt ja olin hirveän ylpeä täti! <3

Yhteen kynteen tehtiin vähän "kaviaarikynsimäinen" lakkaus.
Eniten vaikeuksia tuotti tuo kasetti, se oli niin suuri niin pienelle kynnelle! :D

Siinä se on: THE kasetti, joka oli kuin ninja, joka ei suostu antautumaan!